Uutisarkisto

Lauantaiaamun aloitti sähäkästi Heli Karjalainen aiheesta reaktionopeus ja tarkkuus. Aiheeseen pureuduttiin uusien ja monipuolisten harjoitusten avulla. Alussa näimme videolta erilaisia ottelijoita, ja Heli asetti hienosti myös itsensä esimerkiksi siitä, miten aina voi kehittää nopeutta sinnikkäällä ja määrätietoisella harjoittelulla. Hauskimpana reenivälineenä taisi näistä harjoituksista jäädä mieleen monikäyttöiset tennispallot, joilla itse kukin sai testata nopeutensa ja tarkkuutensa.

Lounaan jälkeen potkujen saloihin meidät johdatti Toni Korhonen. Painopiste reeneissä oli oikean asennon ja rentouden löytämisessä potkuihin. Aiheeseen perehdyttiin hauskasti potkimalla ensin suorin jaloin, mikä havainnollisti hyvin joustamisen tärkeyttä. Hilpeää katseltavaa olikin ylempien vöiden bandae dollyo chagi suorin jaloin. Reeneissä saimme siis tuhdisti tietoa potkujen teoriasta ja oikeasta suorittamisesta. Epäröiville potkijoille rohkaisuksi: ”Jos on nähnyt banaanin, tietää mikä on banaani. Jos on kerran tehnyt potkun, osaa tehdä potkun.”

Päivän viimeiset harjoitukset veti Mia Rissanen ottelemisen jalosta taidosta. Reenin teemana oli löytää itsestään se sisäinen taistelija, joka kykenee ottelemaan tiukassakin paikassa ketä tahansa vastaan – myös kaveria. Oikean asenteen löytämistä kokeiltiin tekemällä harjoituksia, joissa piti kohdata vastustaja perääntymättä ja vakavalla naamalla. Tottumattomalle asenneharjoitukset olivat aluksi hämmentäviä, mutta alun naurunpyrskähdyksien jälkeen saatiin jokaisessa heräämään se pieni taistelija.

Sunnuntaiaamun alkajaisiksi perehdyttiin Saara Koiviston johdolla perustekniikkaan. Kiitosta sai etenkin monipuolinen asentojen harjoittelu. Perustekniikoita käytiin läpi mielenkiintoisesti erilaisina yhdistelminä, mikä oli virkistävää vaihtelua perinteiseen rivitekniikkaan. Tässäkin reenissä tuotiin perustekniikka ”lähemmäksi” käytäntöä. Vyöarvoittain jaetut ryhmät valmistelivat näyttäviä koreografioita liikesarjojen ympärille, kun näkymättömistä vihollisista tehtiin näkyviä. Oli viihdyttävää katseltavaa, kun erilaiset hyökkäykset torjuttiin sulavasti liikesarjojen edetessä.

Leirikoulun päätti Lasse Kuusiston johtamat murskausharjoitukset. Kaikki pääsivät kokeilemaan sekä fyysisiä, että etenkin henkisiä rajojaan lautoja vastaan. Voimantuottoa, rentoutta ja nopeutta harjoiteltiin mitseihin ennen tekniikoiden käyttämistä lautoihin. Runsaaseen puoleentoista tuntiin mahtui laaja skaala tunteita niin epätoivon itkuista leveisiin hymyihin. Leiriläisten tukena henkisessä taistelussa oli vetäjien kannustava ja rohkaiseva asenne. Jääkupilla viivähti yksi jos toinenkin, mutta jokaisella oli reenien lopussa laudankappaleita kotiin vietäväksi.

Rentoutumaankin reenien välissä ehdittiin. Majapaikan yhteisissä tiloissa oli tunnelmaa ja hyvä yhteishenki vallitsi koko leiriseurueessa. Lauantai-illaksi oli leirikoululaisille varattu saunatilat järven rannalta. Ilta sisälsi lentopalloa hämärtyvässä illassa, saunomista, uimista, syömistä, jutustelua ja rentoa yhdessä oloa.

Kaikkiaan leirikoulusta jäi hyvä mieli. Järjestelyt olivat toimivia, harjoitukset antoisia, majapaikka siisti ja mukava, ruoka hyvää (ja sitä oli riittävästi) sekä seura mukavaa.

Yksi asia jäi kuitenkin kaivelemaan leiriläisten mieltä: Jos Pauliinalla on pipo, Pialla on pipo ja Laura-Kaisalla on pipo, niin kenellä on pipo?

Teksti: Laura-Kaisa 4 kup ja Pia 7 kup
Kuvat: Lasse